Pyöräily ajoradalla voi tuntua myös turvalliselta. Kuvassa pyöräilyä Hämeentiellä Kriittisellä pyöräretkellä 13.5.2008. (Kuva: Tatu Päkkilä)
Toisaalla tällä sivustolla lukija kirjoitti kommentissaan pohdiskelevansa, miksi polkupyöräilijät ajavat jalkakäytävillä, jotka ovat liikennemerkein selvästi merkitty ainoastaan jalankulkijoiden käyttöön.
Helsingissä Hämeentie, Mechelininkatu ja Mäkelänkatu käyvät esimerkeistä ilman pyörätietä olevista kaduista, joiden varrella asuu ja työskentelee tuhansia pyöräilijöitä. Jokainen näitä katuja pyöräillyt tietää, että pyöräilijän asema on varsin heikko: ajoradalla pyöräilijä tuntee usein ajavansa henkensä kaupalla, ja kun sitten pelko ajaa hengähtämään jalkakäytävän puolelle, on pyöräilijä siellä rikesakon uhalla.
Lain mukaan pyöräilijän tulee ajaa ajotiellä, kun pyörätietä ei ole. Lueskelin taannoin Aamulehden juttua, jossa haastatellun Tampereen poliisin komisario Erkki Alasen mukaan “monille on epäselvää, että yli 12-vuotiaat eivät saa pyöräillä jalkakäytävillä, ellei sitä ole erikseen osoitettu” [1]. Omien havaintojeni mukaan tämä on epäselvää monille pyöräilijöille Helsingissäkin, mutta asiassa on muitakin puolia.
Sanotaan, että laki on laki ja sitä tulisi noudattaa. Ihmistä on kuitenkin vaikea saada seuraamaan sellaista lakia, joka pakottaa hänet toimimaan omaa itsesuojeluvaistoaan vastaan. Moni tavallinen pyöräilijä siirtyy jalkakäytävän puolelle, kun ajotiellä ajaminen käy liian pelottavaksi ja onnettomuuden uhka alkaa tuntumaan todelliselta. Tällainen pyöräilijä ei siis ole jalkakäytävällä välinpitämättömyyttään, vaan oman turvallisuutensa vuoksi, täysin rationaalisin perustein.
Jalankulkijana voit huomauttaa pyöräilijää jalkakäytävällä ajosta. Yleisesti ottaen sekä pyöräilijöiden että autoilijoiden valvonnasta vastaa kuitenkin poliisi. Helsingissä valvonta on selvästi riittämätöntä, luultavasti sekä pyöräilijän että jalankulkijan näkökulmasta. Aktiivisesti pyöräilevä helsinkiläinen joutuu lähes päivittäin todistamaan liikennekäyttäytymistä, joka täyttää törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkit. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaatiman väistämisvelvollisuuden laiminlyönti on törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, kun se on omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle (konkreettisen vaaran aiheutumista ei edellytetä) [2]. Minimi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on 30 päiväsakkoa, mutta siitä voidaan tuomita myös enimmillään kaksi vuotta vankeutta [2]. Ajokieltoa tulee yleensä vähintään puoli vuotta [2]. Riittämättömän valvonnan vuoksi päiväsakot jäävät kuitenkin antamatta ja vankeudet tuomitsematta – ja autoilijoiden ajonopeudet ja pyöräilijöiden kannalta hengenvaarallinen ajokulttuuri pysyvät ennallaan tai jopa edelleen pahenevat.
Jalankulkijan näkökulmasta pyöräilijoiden (ja miksei autoilijoidenkin) valvonta Helsingissä tuntunee niin ikään riittämättömältä. Tilanne lienee sama myös muissa suurimmissa kaupungeissamme. Esimerkiksi Turussa, vajaan 180 000 asukkaan kaupungissa, pääpaino polkupyöräilijöiden liikennevalvonnasta on kahdella polkupyörin liikkuvalla poliisihenkilöllä [3]. Tampereella poliisilla on niin ikään polkupyöräpartio, joka on kirjoittanut kesän aikana rikesakkoja lähinnä yksittäisille jalkakäytävillä pyöräilleille [1]. Porissa sen sijaan suoritettiin elokuun alussa jonkin sortin tehovalvontaa, kun Porin poliisi jakoi eräänä keskiviikkona 41 rikesakkoa jalkakäytävillä pyöräilleille [1].
Pyöräilijä ei kuulu jalkakäytävälle. Jalkakäytäväpyöräilyn kitkemiseksi tarvitaan kuitenkin muutakin kuin pyöräilijöiden valistamista ja sakottamista. Esimerkiksi autoilijoiden ajonopeuksia tulisi pystyä laskemaan sellaisella tasolle, että pyöräilijä voisi ajaa ajoradalla turvallisin mielin silloin kun laki sitä häneltä edellyttää.
Viitteet
[1] Onko jalkakäytävillä pyöräileviä sakotettu? Aamulehti 8.8.2008. http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/99547.shtml [Luettu 3.9.2008]
[2] Liikennerikos: Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. LAKI24.fi-verkkopalvelu.
http://www.laki24.fi/liik-tieliikennerikokset-torkealiikenteenvaarantaminen.html [Luettu 3.9.2008]
[3] Ylikonstaapeli Timo Savioja Poliisin Kysymyksiä ja vastauksia -palstalla 12.10.2007. http://www.poliisi.fi/poliisi/discuss.nsf/vwThreads/F9A45F640127A3B2C2257372001ED365 [Luettu 3.9.2008]
Tags: jalankulkija, jalkakäytävä, liikenneturvallisuus, poliisi, Pyöräily, rikesakko
Lauantai 11.10.2008, klo 13:44
Hei vaan
jos poikkeuksellisesti jalankulkukäytävällä ajava pyöräilijä tahtoo turvallisempaa tietä kaottisesta automylläkästä niin voisimmeko me ihmiset olla ihmisiä toisillemme kun suvaitsemme homot ja lesbot niin tämäkö nyt koettelee?
Totta kai säännöt on sitä varten että niitä noudatetaan mutta ihmisiä kai me vielä olemme.
Susi voi olla susi sudelle tai lampaalle.Ihminen voi ottaa sitten suden taljan myös.Lampaana ei kovin auta alkaa määkimään?
Määkimällä kyllä ehkä löytyisi sääliä ja myötätuntoa niin.Lampaita jos olisimmekin tämä maailma olisi paljon parempi.Siinäkin Mestarimme Jeesus oli oikeassa.